FinlandSuomi

Eurooppalainen sosiaalitutkimus European Social Survey (ESS)

European Social Survey (ESS) on tieteellisiin lähtökohtiin pohjautuva tutkimus, joka on toteutettu eri puolilla Eurooppaa kahden vuoden välein vuodesta 2001. Tutkimusta ohjaa tieteellinen johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Rory Fitzgerald Lontoon City Universitystä. Lisäksi johtoryhmässä on edustettuna kuusi muuta tutkimuslaitosta ja yliopistoa:

• Centerdata, Alankomaat
• GESIS, Saksa
• Sikt, Norja
• The Netherlands Institute for Social Research/SCP, Alankomaat
• Universitat Pompeu Fabra, Espanja
• University of Essex, UK
• University of Ljubljana, Slovenia

ESS kartoittaa eurooppalaisten asenteita, uskomuksia ja käyttäytymistä yli kolmessakymmenessä maassa.

ESS:n päätavoitteet ovat:

• Seurata pysyvyyttä ja muutoksia eurooppalaisten yhteiskuntien sosiaalisessa rakenteessa, olosuhteissa ja ihmisten asenteissa sekä tarkastella, kuinka sosiaaliset, poliittiset ja moraaliset suuntaukset vaihtelevat Euroopassa.
• Kehittää vertailevan yhteiskuntatutkimuksen menetelmiä muun muassa kyselylomakkeen laatimisen ja testaamisen, otantamenetelmien, aineiston keräämisen, tulosten virheettömyyden ja kysymysten luotettavuuden osalta.
• Kehittää kansalaisten kokemuksiin ja arvioihin perustuvia mittareita eri maiden kehityksestä.
• Kehittää vertailevan kvantitatiivisen tutkimuksen opetusta eurooppalaisille yhteiskuntatieteilijöille
• Lisätä yhteiskuntatieteellisten aineistojen näkyvyyttä ja saatavuutta tutkijoiden, päättäjien ja kansalaisten keskuudessa.

ESS Suomessa

Suomea edustaa ESS:ssä kansallisena koordinaattorina toimiva professori Heikki Ervasti Turun yliopistosta.

Kenttätyön on Suomessa toteuttanut jokaisella kierroksella Tilastokeskus.

Suomen osalta ESS:ää koskevat tiedusteluihin ja kysymyksiin vastaa professori Ervastille (heikki.ervasti@utu.fi).

Suomen osallistuminen ESS:iin

Suomi on osallistunut tähän mennessä kaikkiin ESS:n kierroksiin

• ESS1 (2002/03)
• ESS2 (2004/05)
• ESS3 (2006/07)
• ESS4 (2008/09)
• ESS5 (2010/11)
• ESS6 (2012/13)
• ESS7 (2014/15)
• ESS8 (2016/17)
• ESS9 (2018/19)
• ESS10 (2020-22)
• ESS11 (2023)

Aiheet

ESS kartoittaa Euroopan eri väestöjen asenteita, uskomuksia ja käyttäytymistä. Kyselylomake koostuu samanlaisena jokaisella kierroksella toistuvasta ydinmoduulista sekä jokaiselle kierrokselle erikseen suunnitelluista vaihtuvista moduuleista. Lisäksi nk. lisälomakkeen avulla seurataan arvojen muutoksia sekä toteutetaan menetelmällisiä kokeita.

Ydinmoduulin kysymykset tarkastelevat

• tiedotusvälineiden seuraamista, politiikkaa, instituutioita kohtaan tunnettua luottamusta, maahanmuuttoa, pelkoa rikoksen uhriksi joutumisesta, terveyttä, hyvinvointia, yleisiä arvoja sekä väestöllisiä taustatekijöitä.

Vaihtuvien moduulien aiheita ovat

• maahanmuutto, kansalaisuus ja demokratia (kierros 1, 2002)
• taloudellinen moraali, työ, perhe ja hyvinvointi sekä terveys ja hoitoon hakeutuminen (kierros 2, 2004)
• elämänvaiheiden ajoittuminen, henkilökohtainen hyvinvointi (kierros 3, 2006)
• ikääntyminen ja ikäsyrjintä, hyvinvointipolitiikkaa koskevat asenteet (kierrosd 4, 2008)
• poliisia ja oikeuslaitosta kohtaan tunnettu luottamus (kierros 5, 2010)
• käsitykset ja arviot demokratiasta, henkilökohtainen hyvinvointi (kierros 6, 2012)
• maahanmuuttoa koskevat asenteet, terveydellinen eriarvoisuus (kierros 7, 2014)

Menetelmät

ESS toteutetaan tietokoneavusteisena käyntihaastatteluna. Pääkyselyn lisäksi toteutetaan haastattelun lopuksi myös lisäkysely. Haastattelut suoritetaan sekä suomeksi että ruotsiksi. Kyselylomake perustuu kaikille maille yhteiseen lomakkeeseen, joka käännetään ja muokataan Suomen olosuhteisiin sopivaksi mm. puolueiden, uskonnollisten suuntausten, koulutusjärjestelmän ja avioliittolainsäädännön osalta.

ESS:n otokset edustavat koko maan 15 vuotta täyttänyttä väestöä ilman yläikärajaa riippumatta kansallisuudesta, kansalaisuudesta tai äidinkielestä. Otos valitaan sattumanvaraisesti. Otoksen koko on vähintään 1500.

Otanta noudattaa yksivaiheisen satunnaisotannan periaatetta ja se kattaa koko maan. Otannan perusyksikkönä ovat yksittäiset henkilöt.

Levitys

Aineiston käyttö ESS –aineiston käyttäjiä on Suomessa noin 1500, mitä voidaan pitää melko suurena lukuna. Suurin osa käyttäjistä on opiskelijoita ja tutkijoita, mutta joukossa on myös toimittajia, kansalaisjärjestöjen edustajia, virkamiehiä ja tavallisia kansalaisia. Aineiston pohjalta on julkaistu lukuisia artikkeleja ja kirjoja (ks. julkaisuluettelo ESS:n suomalaisilta www-sivuilta).